Olimme katsomassa yhtä toista asuntoa, kun mieheni sanoi, että lähellä on toinenkin näyttö ja käytäisiin siellä. Vilkaisin nopeasti kuvia ja sanoin, ettei yhtään minun tyyliseni, mutta mennään nyt katsomaan. No se oli kuitenkin rakkautta ensi silmäyksellä. Kun astuimme aulaan, isoista ikkunoista avautui näkymä isolle takapihalle. Talo oli rakkaudella ja suunnitelmallisuudella rakennettu. Myyjä oli rouva, joka oli talon rakennuttanut miehensä kanssa ja heidän kädenjälkensä näkyi niin kodin käytännöllisyydessä kuin puutarhassakin.
Kävimme katsomassa taloa vielä muutaman kerran ja kun pääsimme hinnasta sopuun, niin talo oli meidän. Muutimme jouluksi uuteen kotiin.
Lähtökohtana oli, että katselemme ja tunnustelemme ensimmäisen vuoden, millainen talo ja piha on ja sen jälkeen lähdemme talon ja pihan henkeä kunnioittaen tekemään tarvittavia muutoksia. Ainoa muutos, mitä lähdimme tekemään oli käyttämättömän uima-altaan peittäminen, ennen kuin joku tippuu sinne. Toinen kissoistamme ehti pudota sinne kaksi kertaa, ennen kuin projekti oli valmis. Nykyään huone toimii työ-, liikunta-, kotiteatteri- sekä taimienkasvatushuoneena.
Kevättä odotimme jännityksellä (tai minä odotin), koska minulla oli jo aavistus, että piha voisi olla aarreaitta, mutta minulla ei ollut hajuakaan, mitä kaikkea siellä olisi valtavien puiden ja alppiruusujen lisäksi. Minulla oli keväällä täysi työ pysyä lupauksessani, ettei mitään uutta hankittaisi, vaan keskityttäisiin ruukkuistutuksiin.
Kesä meni pääosin ihmetellessä ja reissatessa. Lupauksista huolimatta yksi uusi kukkapenkki oli pakko tehdä, kun löytyi sopivaa materiaalia ja isännän ihailemalle nukkapähkömölle piti löytää sopiva paikka.
Toinen isompi rakennusprojekti oli kissatalo Maukee. Aiemmat kissamme olivat ulkokissoja, mutta kun toinen kissamme kuoli 18-vuotiaana juhannuksen aikoihin ja pian sen jälkeen toinen kissamme katosi yli neljäksi viikoksi ja tässä välissä ehdimme hankkimaan kaksi uutta löytökissaa, oli selvää että kissat ovat tulevaisuudessa sisäkissoja ja heille pitää saada ulkoilupaikka. Vaatehuoneesta johti ulos ovi, jota emme juurikaan käyttäneet ja sen ulkopuolella oli juuri sopiva paikka kissatalolle.
Näin me perustimme siis kodin tänne Kivelään ja seuraavissa blogeissa käyn läpi pihamme ihmeitä ja projekteja. Olen haaveillut tästä blogista koko sen ajan, kun olemme täällä asuneet ja vihdoin sain sen alkuun. Tämän on tarkoituksena on toimia itselle jonkinlaisena päiväkirjana, mutta toivottavasti tuo iloa myös muille.
